Vierailulla Magdalan Marian kotikaupungissa

Yksi oleellinen osa kaivauksiamme on ryhmän jäsenten vierailut alueen eri kaivauksilla. Projektillamme ja sen johtajalla Jürgen Zangenbergilla on hyvät suhteet moniin alueella kaivaviin arkeologeihin. Tiistaina kaivausten henkilökunnalla (valitettavasti ei koko ryhmällä) oli tilaisuus tutustua kaivauksiin Magdalassa, joka kristillisessä traditiossa tunnetaan  Jeesuksen seuraajan, Magdalan Marian, kotipaikkana.

Magdalan kaivaukset ovat yksi viime aikojen tärkeimmistä kaivauksista alueella. Fransiskaaniarkeologi Stefano de Lucan johtamissa kaivauksissa on paljastunut, että Magdala oli urbaani keskus jo hasmoniajalla 1. vuosisadalla eaa. Kaupungista on paljastunut massiivinen satama ja kylpyläkompleksi, joiden varhaisimmat vaiheet ovat peräisin hasmoniajalta ja joita laajennettiin roomalaisajalla 1 vuosisadalla jaa. Kylpylän yhteydessä oli palaestra eli neliönmuotoisen pihan ympärille rakentunut painikoulu, joka toimi paitsi urheilukouluna myös kasvatuslaitoksena.

Magdalan kaivaukset osoittavat urbaanin, hellenistisen kehityksen alkaneen Galileassa jo ennen kuin Herodes Antipas perusti Tiberiaan kaupungin vuonna 19 jaa. Kaivaukset antavat lisävalaistusta keskusteluun siitä, kuinka laajalle kreikkalais-roomalainen kulttuuri oli levinnyt Jeesuksen aikaisessa Galileassa ja missä määrin esimerkiksi Jeesuksen julistusta voi tulkita vastauksena Rooman imperiumin tiukentuvalle otteelle alueella.

Toivottavasti jatkossa voin jossain yhteydessä esitellä Magdalan kaivauksia kuvamateriaalin avulla, mutta tässä blogissa en voi julkaista kuvia Magdalan löydöistä. Omat kaivauksemme ovat jatkuneet hyvin kuten oheisista otoksista käy ilmi. Huomenna on vuorossa ns. pitkä viikonloppuvapaa, jolloin meidän Helsingin kaivaustiimimme suuntaa Jerusalemiin. Blogin pariin palaan viikonlopun jälkeen. 

Lucano de Stefa (kesk) esittelee Magdalan kaivauksia tiimillemme.

Maarit ja Eelis kaivavat suunnilleen siinä, mistä laskelmien mukaan pitäisi löytyä yhden synagogan sisällä olleen pylvään perusta.

Suvilla oli torstaina usean kymmenen kolikon päivä.

Tapio kaivaa esiin helposti särkyvää laastinpalaa, joka on peräisin katto- tai lattiarakenteesta.  Henna  ihailee  omaa löytöään taustalla.

 

Eeva-Mari ja Ulla näyttävät kottikärräämisen mallia...

...vaikka se joskus onkin haasteellista.

Kadoksissa oleva seinä, allas ja pylväiden perustuksia

Kaivaukset ovat edenneet hyvään tahtiin. Kaivamaamme rakennusta paljastuu vähä vähältä yhä enemmän, mutta samalla eteen tulee yllättäviä asioita. Kun luulimme jo löytäneemme synagogan itäseinän, kaivauksilla vieraili Mordechai Aviam kollegoineen ja esitti oman tulkintansa löydöistämme. Aviam on kaivanut Galileassa jo lähes kolmekymmentä vuotta, ja hän jos kuka tuntee alueen kaivaukset. Hän ehdotti, että esiin kaivamamme seinän pätkä on oikeastaan bima eli koroke, jota on käytetty toorakääröjen säilytykseen ja lukemiseen. Tämän teorian mukaan varsinainen synagogan ulkoseinä olisi kauempana idässä, jossa maan pinnassa onkin näkyvissä pari kiveä, jotka voisivat olla osa seinää. Varmistaaksemme, missä oikeastaan on synagogan itäseinä, avasimme uuden testikaivausalueen.

Kadonneen seinän lisäksi arvailuja on aiheuttanut jonkinlainen vesiallas, jonka olemme löytäneet. Israelilaiset vieraamme olivat varmoja, että kyseessä on rituaaliseen puhdistautumiseen käytetty miqve-allas. Itse olemme kuitenkin vielä odottavalla kannalla tulkintojemme kanssa.

Lisäksi olemme paikallistaneet synagogan sisältä kaksi pylväiden perustaa. Niiden perusteella rakennuksemme näyttää edustaneen basilika tyylistä rakennusta, jonka pylväsrivit jakoivat eri laivoihin. Tässä vaiheessa emme tosin tiedä, kuinka monta pylväsriviä rakennuksessamme on, koska meillä ei ole selvää käsitystä vielä sen leveydestäkään.

Moni asia odottaa vielä valaistusta, mutta juuri tämä tekee kaivauksista mielenkiintoisia. Kuten professori Aviam totesi vierailullaan: olemme vaiheessa, jossa voi esittää loputtomasti varmoja näkemyksiä siitä, mitä seuraavaksi löydetään, kunnes seuraavan löydön myötä aiemmat näkemykset joutavat romukoppaan.

Ulla Paavalin jalanjäljissä teltantekijänä

Mika kaivaa esiin synagogan pohjoisseinää

Henna työskentelee synagogan eteläseinästä löytyneen oviaukon kohdalla.

Elina ja "terassimuurin" ulkopuolella oleva vesi-installaatio.

Retkeilemässä

Lauantaina teimme retken läheiseen Kapernaumiin, jossa sijaitsee ns. Pietarin talo ja 400-luvulta päräisin oleva massiivinen kalkkikivisynagoga. Sunnuntaina oli vuorossa kenttäkoulun ohjelmaan kuuluva päiväretki eri arkeologisiin kohteisiin.

Ensimmäisenä vierailimme Pohjois-Carolinan yliopiston professorin Jodi Magnessin johtamilla kaivauksilla läheisessä Huqoqin kylässä. Aiemmin lauantaina Magness tutustui noin 50 hengen kaivausryhmänsä kanssa Horvat Kuriin. Jo muutaman minuutin tutustumisen jälkeen hän oli valmis esittämään oman teoriansa, jonka mukaan meillä onkin yhden rakennuksen sijasta paljastumassa kaksi, eri vaiheissa rakennettua rakennusta…

Jodi Magness on useista eri Palestiinan kohteista kirjoittanut arkeologi, joka viime aikoina on arvioinut uudelleen Galilean synagogien ajoitusta. Aiemmin useat näistä synagogista on ajoitettu 200-luvun loppuun tai 300-luvulle jaa., mutta Magness väittää, että nämä ajoitukset ovat liian varhaisia ja synagogat ovat peräisin 400- tai jopa 500-luvulta. Magness on perustanut väitteensä muiden kaivajien kaivausraporttien uudelleenarviointiin, joten hänen valmiutensa arvioida uudesta näkökulmasta myös meidän kaivauksiamme ei yllättänyt. Huqoqissa Magness kaivaa synagogaa, ja toivoo löytävänsä lisätukea Galilean synagogien myöhäiselle ajoitukselle.

Sunnuntain retken muita kohteita olivat Tiberias, Sepforis ja Hippos. Sepforiksessa tutustuimme useisiin hienoihin mosaiikkeihin ja Galileanjärven itärannalla sijaitsevasta Dekapolis-kaupunki Hippoksesta saimme ihailla upeita näköaloja järvelle.

Sterre ja Tapio lautapelin lumoissa Kapernaumin synagogassa.

Jodi Magness kertoo ryhmällemme Huqoqin kaivauksista.

Huqoqín synagogan läheisyydestä on löytynyt vesisäiliö, jonka kaivajat työskentelevät maan alla kapeassa tunnelissa.

Kaivausryhmää Sepforiksen pääkadulla cardo maximuksella.

 

 

 

Sapforiksen roomalaisen teatterin lavalla Tapio, Henna ja Elina ja kreikkalainen tragedia

Henna, Eelis ja Hippoksen kirkon vuoden 749 maanjäristyksessä kaatuneet pylväät.

Kenttäemännän lepohetki Hippoksen agoran tuntumassa.

Hippoksen odeion eli pieni laulu-, musiikki- ja teatteriesityksiä varten rakennettu teatteri

Juhannusjuhlat Gennesaretinjärvellä

Perjantaina vietimme koko kaivausporukan kanssa juhannusjuhlaa teemalla ”Finnish Midsummer Festival”. Gennesaretinjärven melko pimeässä illassa kuultiin Suvivirsi, Kesäpäivä Kangasalla, Täysikuu ja myös hollantilaisia yhteislauluja. Illan ehdoton hitti oli kenttämanagerillemme Sirpalle ja hänen jo legendaariselle ajotyylilleen omistettu ”Sirpa, maanteiden kuningatar”, jonka tiimimme suomalaisjäsenet olivat kääntäneet nerokkaasti englanniksi nimellä ”Sirpa, the Queen of Highway”. Alla laulun sanat ja muutama otos juhlista.

SIRPA, MAANTEIDEN KUNINGATAR

Horvat Kurin mäki oli hiekkainen tie

siinä Peugeot katolleen kääntyi

vielä vinossa banaanipuukin lie

joka ohjausvirheestä vääntyi

Pellon reunalla täysillä painaessani

mulla vauhdissa kumi meni rikki

ojan pohjalla tilannetta tutkiessani

minä renkaita potkin ja itkin

Tässä joukossa paikallaan harvennus olisi

ja naamat vois uusiksi vaihtaa

mut ajokortin ja Pösön kilvet vei poliisi

se muonitustoimintaa haittaa

Rallikuskiksi pääsystä toiveita elätän

turha on proffien camp manageria neuvoa

Eihän sitelle ehdi jos kyydissä pelätään

Perillä juhlitaan sankarikuskia Sirpaa

Tiberiaksen reissulle autoa etsiessäni

otin lainaksi Jürgenin Hyundain

pikatiellä mä lehmää päin törmätessäni

kai törmäsin viimeisen kerran

Sirpa, oOooo, ota meidät kyytiin Ooo

Jürgen, oOooo, sun auto lunastukseen vietiin Oooo

SIRPA, THE QUEEN OF HIGHWAY

The road to Horvat Kur was sandy and rough

there Peugeot flipped up side down

the bananatree which got hit by a driving error

is probably still tilted

Pushing forward on the edge of field

On the heat of the speed I got a hole in my tire

On the bottom of a ditch I was thinking this situation

and I kicked the tires and cried.

Amongst this group some cuts could be done

and the faces could be replaced by new ones,

but the police took the driving license and Peugeot's plates,

that really complicates the food transportations

I'm dreaming of becoming a rally driver

Professors should not bother to advice the camp manager

There's no chance to get to the site on time if people are scared

While searching for a car to a trip to Tiberias,

I took Jürgen's Hyundai

Driving down the highway I crashed on a cow

I suppose I crashed for the very last time

Sirpa, oOooo, take us to your car Ooo

Jürgen, oOooo, your Hyundai is ex situ Oooo

Hollantilaista yhteislauluperinnettä pitivät yllä Pieter, Annike, Jacob ja Sterre.

Hulluttelua teemalla Suomalainen bussipysäkillä

Naulan pulloonujuttamisessa Hollannin ja Romanian yhdistetty joukkue voitti suomalaiset; isä-Hakola pesi kuitenkin poika-Hakolan

Ulla, Maarit, Eeva-Mari, Elina, Sanna, Henna ja Suvi juhannustunnelmissa.

Perjantain huumaa

Edellisessä blogissani kirjoitin siitä, kuinka joidenkin kaivausporukan jäsenten alkuinto on laantunut, kun eteen ei ole tullut jännittäviä löytöjä. Perjantain viimeisinä kaivaustunteina kuitenkin tehtiin ryhmää innostavia löytöjä. Jostain ruudusta löytyi rakennukseen kuulunut, huolellisesti työstetty arkkitehtoninen elementti. Rakennuksen eteläseinästä löytyi mahdollisesti oviaukko – löydön lopullinen tulkinta on kuitenkin vielä hämärän peitossa, koska rakenteesta on esillä vasta yläosa. Rakennuksen pohjoispuolelta löytyi mahdollisesti jälkiä jostain, joka voi olla allas – onko kysymyksessä rituaaliseen puhdistautumiseen käytetty miqve-allas vai vettä rakennuksen katolta kerännyt säiliö? Erilaisia spekulaatioita riittää. Eräs suomalainen kaivausryhmän jäsen kertoi oman tulkintansa: ”It looks like a toilet, it smells like a toilet, it is a toilet…”

Intoa lisää varmasti myös se, että ensimmäinen kaivausviikko on takana ja edessä on hyvin ansaittua lepoa. Tänään juhannusaattona ilmassa pyörii villejä arvailuja siitä, mitä illalla pidettävä suomalainen ”midsummer festival” pitää sisällään. Juhannusjuhlien kestosta ja luonteesta pitkälti riippuu, koska palaamme asiaan tämän blogin merkeissä… Hyvää juhannusta kaikille kotisuomeen!

Auringonnousu Horvat Kurissa

Tapio, Sanna ja Henna keramiikanpesutalkoissa.

Perjantain päätteeksi tutustuttiin siihen, mitä viikon aikana on saatu aikaan.

Hitaasti hyvää tulee…

Kaivaukset ovat jatkuneet tutulla ohjelmalla. Varsinkin ensikertalaiset kaivajat haluaisivat varmasti kaivausten etenevän nopeammin, jotta tehdystä työstä olisi näkyviä tuloksia.

Kaivauksissa kuitenkin kannattaa kiiruhtaa hitaasti. Arkeologinen työ on paljon ja itse pääasiassa jotain muuta kuin itse kaivamista. Kaivauksissa hankitaan materiaalia, jota myöhemmin analysoimalla tehdään päätelmiä kaivauskohteesta. Analyysi onnistuu vain, jos kaivauslöydöt on huolellisesti dokumentoitu. Kaivausalueilla ja löydöillä on omat arkistointinumeronsa. Yhdellä alueella kaivetaan alaspäin kerros kerrallaan ja kunkin kerroksen löydöt valokuvataan ja paikannetaan takymetrin (total station) avulla ennen kuin siirrytään eteenpäin. Näin saadaan tallennettua tiedot kustakin kaivauskerrostumasta ennen kuin se joudutaan tuhoamaan, jota päästäisiin etenemään seuraavaan kerrostumaan. Tärkeimmillä kaivauspaikoilla kaikki maa-aines siivilöidään, jotta löydettäisiin erityisesti kaikki alueella olevat kolikot - viime vuonna näitä noin viiden sentin kokoisia kolikoita löydettiin yli 400. Keramiikan ohella kolikot ovat tärkeitä kaivauksissa löytyneen rakennuksen ajoittamisessa.

Kaivausten henkilökunta työskentelee kaivausten tulosten kimpussa majapaikkamme pommisuojaan pystytetyssä toimistossa. Helsinkiläiset Vilja Alanko ja Suvi Sahakari ovat vastuussa kaivaustulosten rekisteröinnistä kaivausten sähköiseen tietokantaan. Tietokannan on suunnitellut yksi kaivausten johtajista, Bernin Stefan Münger, ja mm. Israelin arkeologisia kaivauksia valvovat viranomaiset ovat olleet kiinnostuneita pitkälle kehitetyn tietokannan soveltamismahdollisuuksista laajemminkin.

Toimistossa työskennellään myös Horvat Kurin läheisyydessä sijaitsevan Kinneretin rauniokummun kaivausten materiaalin kimpussa. Kinneret Regional Project kaivoi Kinneretissä vuoteen 2007 asti, ja paikalta löytyi mm. rautakaudelta peräisin (n. 1000 eaa.) oleva kaupunki, joka oli yksi tärkeimmistä keskuksista alueella. Kinneretin kaivausten tuloksia työstetään julkaistavaksi. Paikalla on mm. arkkitehti, joka tekee piirroksia löytyneestä kaupungista ja sen taloista ja restauroija, joka kokoaa yhteen pienistä keramiikan palasista kokonaisia astioita ja ruukkuja.

  

Työniloa!

Kolme kaivauspäivää on takana, ja ryhmä on päässyt hyvin sisään normaaliin kaivausrytmiin. Herätys on aamulla puoli viiden aikoihin, jonka jälkeen nautimme ns. sokeriaamiaisen (=kakkupala ja kuppi kahvia/teetä). Tämän jälkeen menemme kaivauskukkulalle minivanien kyydissä ja työt alkavat juuri hieman ennen auringonnousua. Töitä tehdään klo 8.30 tarjoiltavaan aamiaiseen asti; aamiaisen meille valmistaa kenttäkeittiöön kenttäemäntämme Sirpa Latva-Nikkola.

Aamiaisen jälkeen työt kaivauspaikalla jatkuvat puoleen päivään, jolloin alkaa olla liian kuuma työntekoon. Iltapäivällä on vielä vuorossa päivän aikana löytyneiden keramiikan palasten pesua, ja aiemmin pestyn keramiikan lukua eli alustavaa analyysia, johon kaikki kaivajat osallistuvat vuorollaan. Useina iltoina on lisäksi ohjelmassa arkeologiaa tai alueen kaivauksia esitteleviä luentoja, joihin kaivajat osallistuvat osana kaivausten aikana suoritettavaa ”kenttäkoulua”.

Kaivauspaikalla kaivajat on jaettu kuuteen ruutuun. Kukin ruuturyhmä vastaa kaivausten koko ajan tietyn alueen kaivamisesta. Vaikka kaikki ruudut ovat löydetyn synagogan sisällä - tai ainakin näin tässä vaiheessa oletamme - tai sen välittömässä läheisyydessä, eri ruutujen löydöt voivat poiketa huomattavasti toisistaan.

Keramiikan ja kolikkojen lisäksi olemme löytäneet jo pylväiden jäännöksiä ja osia seinistä, joiden yhteydet aiemmin esiin kaivettuun osaan synagogasta ovat vielä epäselviä. Löydöt ovat herättäneet innostusta ja ilmassa liikkuu monenlaisia spekulaatioita siitä, mitä löydöt merkitsevät. Joukossa on innokkaita teorian rakentelijoita, joiden ajatukset vähäisinkin löytö saa villiin laukkaan.

Tuntuu siltä, että kaivausporukassa vallitsee hyvä ja innostunut ilmapiiri. Tänään kesken työnteon ilmoille virisi jostain ruudusta yhteislaulua. Kaivausten johtoryhmä pohti, että ehkä työtahti on liian löysä, koska energiaa näyttää olevan varastossa yllin kyllin. Kuin vastauksena tähän hetken päästä kuultiin sykähdyttävä versiosta klassikosta ”Hopeinen kuu” – ei siis tarvitse huolehtia siitä, etteivätkö suomitytöt ja –pojat näkyisi ja erityisesti kuuluisi kaivausporukassa. Tosin vasta selittelyjen jälkeen muut ymmärsivät, että kyseessä on tango…

KAIVAUKSET KÄYNTIIN

Kaivausten ensimmäinen päivä maanantaina sujui varsinaisia kaivauksia valmistavissa tehtävissä. Tarvikkeet vietiin paikallisen maanviljelijän traktorin peräkärryllä kaivauspaikalla, joka oli aivan erinäköinen kuin vuosi sitten. Aiempina vuosina Horvat Kurin kukkulalla on ollut juuri ennen kaivauksia ruohikkopalo, jonka seurauksena maa on ollut puhdas ja siinä olevat kivet ja jäännökset selvästi näkyvissä. Nyt kaikki oli tuuhean, puoli metriä korkean tai jopa korkeamman, kuivuneen kasvillisuuden peitossa. Päivän teemana olikin kaivauspaikan raivaus ja sen jälkeen kaivaajia suojaavien telttakatosten pystyttäminen. Nämä tehtävät saatiin suoritettua ja huomenna päästään toivottavasti tositoimiin ja jatkamaan viime vuonna löydetyn synagogan esiinkaivamista.

Horvat Kurin arkeologiset kaivaukset alkavat

Kesällä 2010 Helsingin, Bernin, Mainzin ja Leidenin yliopistojen yhteistyöverkosto Kinneret Regional Project aloitti ensimmäiset laajamittaiset kaivaukset Horvat Kurin kylässä, joka on rakennettu noin 2 km:n päässä Galileanjärven rannikosta sijaitsevalle kukkulalle. Kaivauksissa löytyi julkinen rakennus, joka ryhmän tämän hetkisen näkemyksen mukaan on n. vuoden 400 jaa. vaiheilla käytössä ollut synagoga. Kesän 2011 kaivaukset keskittyvät löydetyn rakennuksen alueelle. Tarkoitus on kaivaa rakennus esiin kokonaisuudessaan. Näin saadaan lisää tietoa rakennuksen käyttötarkoituksesta ja ajoituksesta.
Kesän 2011 kaivauksille osallistuu n. 40 hengen ryhmä henkilökuntaa ja vapaaehtoisia Suomesta, Belgiasta, Hollannista, Sveitsistä, Saksasta ja Romaniasta. Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta kaivauksille osallistuu 3 henkilökunnan jäsentä ja 9 vapaaehtoista kaivajaa. Kaivauksia johtavat prof. Jürgen Zangenberg Leidenin yliopistosta ja tohtori Stefan Münger Bernin yliopistosta. Itse toimin suomalaisen kaivausryhmän johtajana. 
Osa kaivausryhmästä on jo saapunut valmistelemaan kaivauksia majapaikkaamme Karei Deshe-hotelliin. Pääosa kaivajista ja lähes kaikki suomalaiset saapuvat paikalle sunnuntaina 19.6. Kaivaukset päästään aloittamaan maanantaina 20.6. ja ne päättyvät 15.7.
Tässä blogissa tarkoitukseni on kertoa kuulumisia kaivausten arjesta ja niiden etenemisestä. Tervetuloa seuraamaan kaivausten kulkua ja lähettämään kommentteja ja terveisiä kaivausryhmälle.